Ärtyneen suolen oireyhtymällä (Irritable Bowel Syndrome eli IBS) tarkoitetaan toiminnallista vatsavaivaa, johon potilaalla liittyy vatsavaiva, esimerkiksi kipu yhdistettynä suolen toiminnan häiriöön (esim. useasti vetistä ripulia, vaikeaa tai harvoin esiintyvää ummetusta). Joillakin potilailla edellä mainitut oireet vaihtelevat vuorottain.

IBS on yksi yleisimmin diagnosoiduista ruuansulatuskanavan sairauksista ja toiseksi yleisin syy (flunssan jälkeen) työstä poissaoloon. Arviolta 10-20 % väestöstä kärsii IBS-oireista. Yleisin sairastumisikä on 20 – 30 vuoden välillä. Naisilla oireyhtymä on yleisempää kuin miehillä.

Mikä aiheuttaa IBS:n?

Lukuisista tutkimuksista huolimatta ärtyneen suolen oireyhtymän syytä ei tunneta. On kuitenkin olemassa useita teorioita miten ja miksi IBS kehittyy.

• Monet tutkijat uskovat, että IBS johtuu siitä, kun suoli yliherkistyy normaaleille tuntemuksille. Tämän teorian mukaan IBS-potilailla suolen hermot ovat yliaktiivisia, jolloin potilas kokee normaalin määrän suolikaasua tai suolen liikkeet liiallisina ja kivuliaina.
• Joillakin potilailla tietyt ruoka-aineet voivat pahentaa oireita. Tämän vuoksi onkin epäilty, että ruoka-aineherkkyydellä voisi olla yhteyttä syntyyn. Tätä teoriaa tutkitaan edelleen.
• Joillakin potilailla IBS ilmenee suolistoinfektion jälkeen. Ei kuitenkaan ole selvillä miten tai miksi tulehdus laukaisee IBS-oireet. Suoliston häiriintyneellä bakteeriflooralla voi olla merkitystä.
• Erään toisen teorian mukaan IBS syntyisi suolenepänormaalien liikkeiden vuoksi, jotka aiheuttavat  kivuliaita kramppeja.

Miten IBS todetaan?

Ei ole olemassa erityistä IBS-tutkimusta, mutta on tärkeää keskustella lääkärin kanssa oireista. Lääkäri selvittää, johtuvatko oireet ärtyneen suolen oireyhtymästä vai jostakin muusta syystä. Yleensä diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella mutta joskus tarvitaan laboratoriokokeita tai tähystystutkimuksia. IBS-potilailla nämä ovat yleensä normaaleja eli ei ole mitään poikkeavia muutoksia suolessa.

Oireiden seuranta: Usein ensimmäinen askel IBS-sairauden hoidossa on oireiden seuranta, kuten päivittäinen suolen toiminta ja muut tekijät, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan toimintaan. Näiden seuranta voi helpottaa niiden tekijöiden, jotka pahentavat olotilaa, toteamisessa, kuten esimerkiksi stressi, ruoka-aine- tai laktoosi-intoleranssi.

Ennuste

On olemassa lukuisia hoitomuotoja. Mikään niistä ei kuitenkaan paranna sairautta vaan tavoite on vähentää ja helpottaa oireita. Koska IBS on krooninen sairaus, on hoito yleensä pitkäkestoista.

IBS-sairauteen ei ole parantavaa hoitoa ja potilaat löytävät vuosien varrella tavan helpottaa oireita. Vaikka oireyhtymä on hyvänlaatuinen, saattaa se olla hyvinkin hankala ja heikentää merkittävästi elämänlaatua. IBS-oireet eivät lisää pahanlaatuisten sairauksien, kuten syövän, riskiä. Lääkärin kanssa olisi hyvä keskustella erilaisista oireenmukaisista hoitovaihtoehdoista.